Suomalaisissa urheiluseuroissa palkkausjärjestelmien ongelmat ovat olleet pitkään näkyvissä. Riippumatta urheilulajista tai seuran kokoluokasta, palkkausjärjestelmien epäkohdat johtavat usein palkattujen pelaajien katoamiseen ja seurojen toiminnan heikentymiseen. Vuonna 2023 julkaistun Suomen Urheiluliiton selvityksen mukaan noin 30 prosenttia urheiluseuroista ei palkkaa pelaajia lainkaan, vaikka osa heistä osallistuu vakituiseen harjoittelukalenteriin. Tämä on merkittävä ongelma, sillä urheiluseurojen palkkausjärjestelmien puutteet vaikeuttavat sekä pelaajien sitoutumista että seurojen pitkäaikaista kilpailukykyä.
Kun tarkastellaan palkkausjärjestelmiä tarkemmin, on selvää, että monilla seuroilla on käytössä vanhentuneet periaatteet. Esimerkiksi jääkiekkoseurojen tapauksessa, joissa pelaajia palkataan vain kausimaksuina, yhteisöt joutuvat usein tekemään epäkäytännöllisiä ratkaisuja. Vuonna 2022 julkaistu Jääkiekkoliiton selvitys osoitti, että yli puolet jääkiekkoseuroista käyttää palkkausmallia, jossa pelaajien palkka maksetaan vain kausimaksuina, jolloin pelaajien palkka on keskimäärin noin 10–15 prosenttia koko seuran budjetista. Tämä ei riitä pitämään pelaajia seuran joukkueessa pitkään, mikä johtaa usein pelaajien siirtymiseen muiden seurojen riveihin.
Suomalaisen urheilun haasteet ovat näkyviä myös korkeatasoisissa seuroissa. Esimerkiksi https://www.betwest-kasino.fi/ -tyyliset palkkausmallit ovat yleistyneet myös urheiluseuroissa, vaikka niiden käytön vaikutukset pelaajien sitoutumiseen ovat epävarmoja. Tarkastellaan esimerkiksi Veikkausliigassa pelaavien seurojen palkkausjärjestelmiä. Vuonna 2023 julkaistun Veikkausliiton tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia liigan seuroista käyttää palkkausmallia, jossa pelaajien palkka koostuu pääosin kausimaksuista ja lisäpalkkioista pelattujen otteluiden perusteella. Tämä palkkausmalli ei kuitenkaan riitä pitämään pelaajia seuran joukkueessa pitkään, mikä johtaa usein pelaajien siirtymiseen muiden seurojen riveihin.
Palkkausjärjestelmien kehittämisen avaimena on se, että urheiluseurojen tulisi keskittyä palkkaamaan pelaajia vakituisilla sopimuksilla ja tarjoamaan heille riittäviä palkkausmahdollisuuksia. Esimerkiksi jääkiekkoseurojen tulisi harkita, että pelaajien palkka maksetaan myös kesäkaudella, jolloin pelaajat voivat harjoitella ja kehittyä. Tämä palkkausmalli olisi myös taloudellisesti järkevä, sillä se auttaisi seuroja pitämään pelaajia joukkueessa pitkään ja vähentäisi pelaajien siirtymisen riskiä.
Kuitenkin, monilla seuroilla on myös muut ongelmat, jotka vaikeuttavat palkkausjärjestelmien kehittämistä. Esimerkiksi seurojen budjettirajoitukset ja kilpailu pelaajista muiden seurojen kanssa vaikeuttavat palkkausjärjestelmien kehittämistä. Vuonna 2023 julkaistun Suomen Urheiluliiton selvityksen mukaan noin 60 prosenttia urheiluseuroista kokee palkkausjärjestelmien kehittämisen olevan yksi suurimmista haasteista. Tämä on merkittävä syy, miksi urheiluseurojen tulisi harkita yhteistyötä ja yhteisiä palkkausmallien kehittämisprojekteja.
Yhteistyön merkitys on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että monilla urheilulajeilla on yhteiset haasteet. Esimerkiksi jääkiekkoliiton ja jääkiekkoseurojen yhteistyö on osoittanut, että yhteiset palkkausmallit voivat auttaa seuroja pitämään pelaajia joukkueessa pitkään ja vähentää pelaajien siirtymisen riskiä. Vuonna 2022 julkaistun Jääkiekkoliiton selvityksen mukaan yhteiset palkkausmallit ovat auttaneet seuroja pitämään pelaajia joukkueessa keskimäärin 20 prosenttia pidempään kuin yksittäiset seurat.
Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi urheiluseurojen tulisi myös keskittyä pelaajien kehittämiseen ja tukemiseen. Esimerkiksi pelaajien mentaaliset ja fyysiset taitojen kehittäminen sekä yksilöllinen tukeminen voivat auttaa pelaajia pitämään kiinnostuksen ja sitoutumisen seuran joukkueeseen. Vuonna 2023 julkaistun Suomen Urheiluliiton selvityksen mukaan noin 70 prosenttia urheiluseuroista kokee pelaajien kehittämisen ja tukemisen olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä pelaajien pitkäaikaiseen sitoutumiseen.
- Suomen Urheiluliiton vuonna 2023 julkaistun selvityksen mukaan noin 30 prosenttia urheiluseuroista ei palkkaa pelaajia lainkaan.
- Jääkiekkoliiton vuonna 2022 julkaistun selvityksen mukaan yli puolet jääkiekkoseuroista käyttää palkkausmallia, jossa pelaajien palkka on keskimäärin 10–15 prosenttia koko seuran budjetista.
- Veikkausliiton vuonna 2023 tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia liigan seuroista käyttää palkkausmallia, jossa pelaajien palkka koostuu pääosin kausimaksuista ja lisäpalkkioista.
- Jääkiekkoliiton yhteiset palkkausmallit ovat auttaneet seuroja pitämään pelaajia joukkueessa keskimäärin 20 prosenttia pidempään kuin yksittäiset seurat.
- Suomen Urheiluliiton selvityksen mukaan noin 60 prosenttia urheiluseuroista kokee palkkausjärjestelmien kehittämisen olevan yksi suurimmista haasteista.
Päätelmänä voidaan todeta, että urheiluseurojen palkkausjärjestelmien kehittämisen on oltava prioriteetti. Urheiluseurojen tulisi keskittyä palkkaamaan pelaajia vakituisilla sopimuksilla ja tarjoamaan heille riittäviä palkkausmahdollisuuksia sekä kehittämään pelaajien mentaalisia ja fyysisiä taitoja. Yhteistyö ja yhteiset palkkausmallit voivat auttaa seuroja pitämään pelaajia joukkueessa pitkään ja vähentämään pelaajien siirtymisen riskiä.